Farkut lienee edelleen yksi suomalaisten yleisimmistä vaatekappaleista. Sitä ne ovat olleet jo 1960-luvulta lähtien, jolloin alkoi myös kotimaisten amerikkalaistyylisten farmarivaatteiden tuotanto. Farkut on tietysti mitä mainioin vaate: ne ovat kestäviä ja näyttävät hyvältä. Oikean kokoiset farkut istuvat hyvin, eikä pukeutumisesta tarvitse enää murehtia ainakaan housujen osalta, jos on hyvät farkut jalassa. On vain yksi ongelma: Usein on vaikea löytää vaatteita isoille miehille, jotka kuitenkin istuisivat hyvin. Eli jos sattuu löytämään vaikka riittävän ison vyötärökoon, sanotaan vaikka W50 (vyötärön ympäryysmitta 50 tuumaa) niin lahkeet ovat silloin lähes takuuvarmasti aivan liian pitkät. Usein myös vyötärökoot alkavat loppua hieman yli 50 tuuman kohdalla.
Onneksi suuria kokoja kuitenkin löytyy, kun tietää muutaman perusasian farkkujen mitoitussysteemistä ja osaa hakea vaatteita oikeasta paikasta. Tanakan vartalotyypin luokitus on kirjain D, eli jos käy perinteisesti housuostoksilla marketissa tai vaatekaupassa, niin sovitusrumba kannattaa aloittaa D-koon farkuista jos mieltää itsessä tanakaksi.
Ehkä helpoimmalla kuitenkin pääsee jos hakee sopivia kokoja Internetistä ja käyttää sellaista verkkokauppaa, joka on erikoistunut suuriin kokoihin. Esimerkiksi Motley Denim tarjoaa hyvän valikoiman isompia farkkukokoja aina pitkälti yli 50 tuuman vyötärökokoihin asti.
Suuriin kokoihin erikoistuneita farkku-brändejä ovat esimerkiksi Kam Jeans, Duke tai Mish Mash. Kam Jeansilla on valikoimassa useita muodikkaita malleja, kuten Forge ja MC E, joka on saatavana perinteisten värien lisäksi myös ruskeana. Kam Jeans on englantilainen arvostettu vaatebrändi, joka tekee myös paitoja, t-paitoja, puseroita, ulkoiluvaatteita ja alusvaatteita.
Leveä- ja pitkälahkeiset Mish Mash -farkut puolestaan edustavat aitoa Cowboy-tyyliä. Duke 5060-mallissa on lahkeessa koko pituudeltaan enemmän tilaa kuin tavallisissa farkuissa. Lisäksi suurissa farkkukoossa löytyy muun muassa sellaisia brändejä kuin Ed Baxter London. Mish Mash-farkut ovat tunnettuja laadustaan ja ne viimeistellään käsityönä. Niissä on paljon samaa kuin alkuperäisissä 1800-luvun denim-housuissa, jota oli tehty maatilan töitä silmälläpitäen, ja niiden piti olla yksinkertaiset, niissä piti olla riittävästi taskuja, ja ennenkaikkea niiden piti olla kestävät.
Myös Duke on tunnettu miesten vaatebrändi ja heidän valikoimastaan löytyy kaikenlaisia vaatteita monessa eri koossa. Farkkujen värimaailma on monipuolistunut sitten 1950-luvun, jolloin vallalla oli sininen. Sitä oli yleensä kahta eri sävyä, eli tumman sinistä ja vaaleampaa. Erilaisia värejä alkoi tulla farkkuihinkin 1970-luvulla. 1980-luvulla oli muodissa sekä mustat että valkoiset. Suurten farkkumallien tekijöillä on myös monipuolisesti tarjolla erilaisia värejä ja kangaslaatuja. Esimerkiksi Kam Jeansilla värivaihtoehtoina on ainakin perinteiset tummansininen, vaaleansininen ja musta sekä beige ja ruskea. Hyvät farkut tarvitsevat tietysti parikseen tyylikkään ja kestävän, ja ennenkaikkea riittävän pitkän vyön. Kam Jeansilta ja Dukelta löytyy sekä nahka- että kangasvöitä erilaisilla soljilla ja eri levyisinä.
Nettikaupoissa voi rauhassa käydä läpi eri valmistajien vaatteita ja lajitella niitä esim. eri kokojen, merkkien ja värien mukaan. Tämä on kieltämättä, etenkin monien miespuolisten asiakkaiden mielestä mukavampaa vaatteiden shoppailua kuin ruuhkaisissa myymälöissä kiertäminen ja vaatteiden sovittaminen. Ostoskoriin voi kerätä ensin rauhassa haluamansa farkut ja sen jälkeen maksaa ostokset verkkopankki-palvelun kautta. Luottokorttia ei siis tarvita. Mikäli koko osoittautuu jostain syystä kuitenkin vääräksi, voi käyttämättömän vaatteen palauttaa helposti postin kautta.
Monesti tuntuu, että nimenomaan suurimmat farkkujen koot loppuvat kaupoista ensimmäisiksi. Tämä herättää kysymyksen, että pitäisikö valmistajien laittaa eri kokojen valmistusmäärät kokonaan uusiksi? Ehkä suuria kokoja yksinkertaisesti tehdään liian vähän.