Yleisesti kankaiden valmistusmateriaalina voi olla kasvi- ja eläinperäisiä luonnonkuituja, kuten puuvilla, pellava, villa ja silkki, tai tekokuidut kuten akryyli ja polyesteri. Usein tekokuituja ja luonnonkuituja myös sekoitetaan, jolloin kyseessä on ns. sekoitekangas. Silloin yleensä ilmoitetaan prosentteina esim. paljonko kankaassa on polyesteria ja paljonko puuvillaa. Kankaiden värjäys voidaan tehdä luonnonväreillä tai synteettisillä pigmenteillä. Vaatteita voidaan myös pinnoittaa, jolloin voidaan lisätä niiden kestävyyttä, kosteussuojaa, lian hylkimistä ja paloturvallisuutta. Nykyään käytetyimpiä luonnonmateriaaleja vaatekankaissa ovat puuvilla, villa ja silkki. Pellavaakin käytetään, mutta se on nykyään harvinaisempaa kuin menneinä aikoina. Yleisesti ottaen nykyään suositaan luonnonkuituja monestakin syystä. Silti sekoitekankaat ovat yleisiä ja yleinen on esimerkiksi puuvillan ja polyesterin seos.
Puuvilla on selluloosakuitu, jota saadaan puuvillapensaiden siemenhahtuvista. Se on nykyään niin yleinen kangasmateriaali, että 45 prosenttia kaikista tekstiilikuiduista on puuvillaa. Puuvillan suuri etu on, että siitä tehdyt vaatteet hengittävät hyvin, eivätkä ne ärsytä ihoa samalla tavalla kuin villa. Puuvilla ei yleensä myöskään aiheuta mitään allergisia reaktioita. Luonnonväriltään puuvilla on luonnonvalkoinen tai hieman kellertävä.
Laadukkaimmat kankaat valmistetaan kampapuuvillasta. Kudontavaiheessa lyhyet kuidut kammataan yhdensuuntaisiksi, jolloin kankaan pinta silenee, eikä se nukkaannu kovin helposti. Puuvillasta ja pellavasta voidaan myös tehdä sekoitekangasta, jolloin sitä kutsutaan parkkumiksi. Tällä tavalla saadaan kankaaseen lisää lujuutta ja kestävyyttä, mutta vaate on silti mukava käyttää. Yleinen puuvillakankaan tyyppi on myös Denim eli farkkukangas. Siinä on erityistä se, että se on harvaan ja paksummasta langasta kudottua (ns. toimikas). Myös kudontapunos poikkeaa normaalista kankaan punoksesta. Denim kangas on paksumpaa ja joustavampaa kuin tavallinen puuvillakangas. Sininen väri saadaan perinteisesti indigokasvista, ja monet farkkuvalmistajat käyttävät edelleenkin luonnonvärejä.
Toinen yleinen vaatekankaan materiaali on villa. Villan kuidut ovat itse asiassa proteiinimolekyyleistä syntyneitä pitkiä ketjuja, jota kutsutaan keratiiniksi. Periaatteessa ne ovat samaa ainetta kuin ihmisen hiukset ja kynnet. Villalanka on usein sekoitelankaa, koska silloin villakankaasta tulee kestävämpää. Yleensä sekoitekankaassa yhdistetään villaa puuvillaan tai keinokuituihin. Villakankaan parhaat ominaisuudet ovat lämpimyys ja hyvä kyky imeä kosteutta. Villaa käytetäänkin usein sukissa ja talvikäyttöön tarkoitetuissa puseroissa ja alushousuissa. Myös miesten laadukkaimmat puvut on yleensä valmistettu villakankaasta. Villalla on paljon hyviä ominaisuuksia: se on joustavaa, pehmeää ja lika irtoaa siitä helposti. Se on myös melko paloturvallinen. Villa ei myöskään rypisty helposti, tai jos näin käy se on helppo saada sileäksi. Villavaatteita kannattaa tuulettaa usein koiperhosten välttämiseksi. Yksi villan muoto on huopa, jota käytetään paksuihin pitkiin talvitakkeihin, käsineisiin, jalkineisiin ja hattuihin.
Villan käyttö ja peseminen vaatii huolellisuutta, sillä se vanuu helposti. Vanuminen eli kuitujen venyminen johtuu siitä, että villakuitu on suomuista ja kun villa kastuu suomut aukeavat, ne ovat herkkiä vanumiselle. Villa tuleekin pestä korkeintaan 40 asteisessa vedessä ja erityisellä villan pesuun tarkoitetulla pesuaineella. Villavaatteita ei saa kuivata koneellisesti rumpukuivaajassa. Märkää villavaatetta ei saa venyttää.
Erittäin arvostettu vaatekankaan materiaali on myös silkki. Se on eläinperäinen luonnontuote, jota saadaan silkkiperhosen toukan koteloista. Silkin valmistus on keksitty aikanaan Kiinassa, ja nykyisinkin huomattava osa maailman silkistä tulee Itä-Aasiasta. Silkki on suosittu ja haluttu materiaali paidoissa ja naisten vaatteissa. Myös miesten pukuja tehdään silkistä. Sen parhaita puolia ovat lujuus, kiilto ja pehmeys. Silkin lujuus varsinkin suhteessa sen keveyteen on aivan omaa luokkaansa ja pitkään esimerkiksi laskuvarjot valmistettiin silkistä.
Nykyajan käyttövaatteissa puuvilla on suosituin kangasmateriaali, ja farkkuvaatteet valmistetaan perinteisesti denim-kankaasta. Periaatteessa kaikki luonnonkuidut ovat hengittäviä ja kestäviä, sekä villa pitää lisäksi erittäin hyvin lämpöä. Käytännön syistä kuitenkin sekoitekankaat ovat yleisiä, sillä niillä saadaan usein vielä lisää kestävyyttä kankaaseen. Kun ostat vaatteita, niin voit tarkistaa valmistusmateriaalin info-lapusta, joka on usein kiinnitetty paidan sisäkaulukseen tai housujen sisäpuolelle. Samaan lappuun on yleensä merkitty oikea pesulämpötila ja se, saako vaatetta silittää silitysraudalla.